Home /
Kahvilakulttuurin merkitys ja muutos
;

Kahvilakulttuurin merkitys ja muutos

Suomeen kahvilakulttuuri tuli Euroopasta, jossa kahviloilla oli suuri merkitys erityisesti ylemmälle luokalle, jossa keskustelu ja seurustelu tapahtui. Kahvi oli alun perin Suomessakin varakkaamman väestön etuoikeus, mutta pian kahvista pääsi nauttimaan myös muu kansa. Nykyään suomalainen kahvilakulttuuri on värikästä ja kokeilevaa, vaikka toisaalt perinteiset kuppilat eivät ole kadottaneet suosiotaan.

Kahvikulttuuri on osa kahvilakulttuuria

Suomessa kahvilla on ollut aina suuri merkitys. Vieraille on tarjottu kahvia oli tilanne mikä hyvänsä, työpaikalla tauot on kahvitaukoja ja aamu- sekä päiväkahvit ovat omat käsitteensä, joihin yhdistetään mielikuvia. Lähes jokaisesta kodista löytyy kahvinkeitin, ja toisaalta monet ovat innostuneet tutustumaan kahvin maailmaan tarkemmin hankkien kotiin espressopannuja ja kahvipapuja tummalla paahdolla suomalaiselle tutun vaaleapaahtoisen kahvin sijasta. Kiinnostus kahvia kohtaan näkyy myös kahviloissa – tarjolla on usein useampia vaihtoehtoja ja kauden erikoisuuksia, ja kahvilan käyttämiä kahvipapuja tai valmiiksi jauhettua kahvia voi ostaa mukaan. Kahvilat ovat myös tuoneet erilaiset aamiaistarjoukset ja -paketit valikoimaansa saadakseen ihmiset viettämään aamukahvihetken kodin sijan kahvilassa tai take awayna nautittuna.

Myös kahvilakulttuuri on muuttanut kahvikulttuuria. Jo ensimmäiset kahvilat Suomessa hakivat inspiraatiota Euroopan suurimpien kaupunkien kuten Pariisin kaltaisista kaupungeista. Erikoiskahveja saa jo kaikista kahviloista ympäri maailman, ja uusia kahvijuomatrendejä kehitetään jatkuvasti.

Isot ketjut valtaavat alaa

Ketjukahviloita on ollut jo jonkin aikaa, mutta viime vuosina myös ulkomaalaiset ketjut ovat yrittäneet siipiään Suomessa suhteellisen hyvällä menestyksellä. Kahvilaketjuissa riittää myös kotimaista valinnanvaraa. Ketjut ovat panostaneet tarjottujen kahvien laatuun, ja monilla on myös omia kanta-asiakasohjelmia sekä paljon tilaa työskennellä ja viettää aikaa pidempiäkin aikoja. Kaikki eivät kuitenkaan viihdy ketjukahviloissa, vaan kertovat suosivan pieniä ja paikallisia kahviloita tunnelman, asiakaspalvelun tai muun asian vuoksi. Yleistä on halu tukea pienyrittäjiä. Pienet kahvilat pystyvät tarjoamaan yksilöllisempiä elämyksiä, ja valikoima niissä vaihtuu ketjukahviloita useammin. Näihin kahviloihin kohdistuu myös kahvilaturismia, joka on matkailun yksi viimeisimpiä trendejä. Tällöin vierailu kahvilassa ei ole vain lepotauko päivään, vaan itse matkan tarkoitus.

Pienet kahvilat pärjäävät erikoistumalla

Erikoistumisesta puhutaan kaikilla aloilla, eikä kahvila-ala ole poikkeus. Useat kahvilat pyrkivät erikoistumaan ja vetoamaan tiettyyn osaan kansasta etenkin erittäin kilpailluilla alueilla. Vegaanikahvilat ovat suosittuja, ja moneen kaupunkiin niitä mahtuu jo useampi. Kahviloiden lisäksi Suomessa on avattu erilaisia teehuoneita, joissa osaaminen keskittyy nimenomaan sen oman suosikkiteen löytämiseen ja ajan viettoon.

Kahvista ja pullasta foccaciaan ja brunsseihin

Kahviloiden oheen perustettiin leipomoita, jotka pian yhdistyivät osaksi kahviloita. Leivonnaisten, yleensä pullan, nauttiminen kahvikupin äärellä yleistyi ja edelleen kahvilat myyvät kahvia ja pullaa tarjouksella. Myöhemmin kahviloihin tulivat muut leivonnaiset. Nykyään käsitys kahviloista on kuitenkin monipuolistunut ja kahviloita pidetäänkin varteenotettavina paikkoina lounaalle. Tarjolla on erilaisia täytettyjä leipiä, salaatteja, jugurtteja ja joissakin kahviloissa tarjolla on myös buffetpöydän antimet. Kahvilat haastavat ravintoloita helpolla, nopealla ja laadukkaalla ruualla.

Oletko koskaan kuullut antikahviloista?

Itärajan takana, etenkin isoissa kaupungeissa Pietarissa ja Moskovassa, antikahvilat ovat jo pitkään toimineet kaupungin keskeisillä sijainneilla. Antikahvila kuulostaa ehkä oudolta, mutta kyse on lähinnä kahvilakonseptista, jossa asiakas maksaa käyttämästään ajasta kahvilatuotteiden sijasta. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa saa nauttia niin paljon, kuin haluaa. Mitä enemmän kahvilassa viettää aikaa, sitä vähemmän yksi vietetty tunti maksaa. Venäjän lisäksi antikahviloita löytyy ensisijaisesti muualta Itä-Euroopasta sekä yksittäisiä muista isoista kaupungeista. Nämä antikahvilat eivät ole eksyneet Suomeen todennäköisesti kannattavuuden vuoksi, mutta ajatus on silti mielenkiintoinen ja taatusti erilainen.

kahva culture

Suomeen kahvilakulttuuri tuli Euroopasta, jossa kahviloilla oli suuri merkitys erityisesti ylemmälle luokalle, jossa keskustelu ja seurustelu tapahtui. Kahvi oli alun perin Suomessakin varakkaamman väestön etuoikeus, mutta pian kahvista pääsi nauttimaan myös muu kansa. Nykyään suomalainen kahvilakulttuuri on värikästä ja kokeilevaa, vaikka toisaalt perinteiset kuppilat eivät ole kadottaneet suosiotaan.

Kahvikulttuuri on osa kahvilakulttuuria

Suomessa kahvilla on ollut aina suuri merkitys. Vieraille on tarjottu kahvia oli tilanne mikä hyvänsä, työpaikalla tauot on kahvitaukoja ja aamu- sekä päiväkahvit ovat omat käsitteensä, joihin yhdistetään mielikuvia. Lähes jokaisesta kodista löytyy kahvinkeitin, ja toisaalta monet ovat innostuneet tutustumaan kahvin maailmaan tarkemmin hankkien kotiin espressopannuja ja kahvipapuja tummalla paahdolla suomalaiselle tutun vaaleapaahtoisen kahvin sijasta. Kiinnostus kahvia kohtaan näkyy myös kahviloissa – tarjolla on usein useampia vaihtoehtoja ja kauden erikoisuuksia, ja kahvilan käyttämiä kahvipapuja tai valmiiksi jauhettua kahvia voi ostaa mukaan. Kahvilat ovat myös tuoneet erilaiset aamiaistarjoukset ja -paketit valikoimaansa saadakseen ihmiset viettämään aamukahvihetken kodin sijan kahvilassa tai take awayna nautittuna.

Myös kahvilakulttuuri on muuttanut kahvikulttuuria. Jo ensimmäiset kahvilat Suomessa hakivat inspiraatiota Euroopan suurimpien kaupunkien kuten Pariisin kaltaisista kaupungeista. Erikoiskahveja saa jo kaikista kahviloista ympäri maailman, ja uusia kahvijuomatrendejä kehitetään jatkuvasti.

Isot ketjut valtaavat alaa

Ketjukahviloita on ollut jo jonkin aikaa, mutta viime vuosina myös ulkomaalaiset ketjut ovat yrittäneet siipiään Suomessa suhteellisen hyvällä menestyksellä. Kahvilaketjuissa riittää myös kotimaista valinnanvaraa. Ketjut ovat panostaneet tarjottujen kahvien laatuun, ja monilla on myös omia kanta-asiakasohjelmia sekä paljon tilaa työskennellä ja viettää aikaa pidempiäkin aikoja. Kaikki eivät kuitenkaan viihdy ketjukahviloissa, vaan kertovat suosivan pieniä ja paikallisia kahviloita tunnelman, asiakaspalvelun tai muun asian vuoksi. Yleistä on halu tukea pienyrittäjiä. Pienet kahvilat pystyvät tarjoamaan yksilöllisempiä elämyksiä, ja valikoima niissä vaihtuu ketjukahviloita useammin. Näihin kahviloihin kohdistuu myös kahvilaturismia, joka on matkailun yksi viimeisimpiä trendejä. Tällöin vierailu kahvilassa ei ole vain lepotauko päivään, vaan itse matkan tarkoitus.

Pienet kahvilat pärjäävät erikoistumalla

Erikoistumisesta puhutaan kaikilla aloilla, eikä kahvila-ala ole poikkeus. Useat kahvilat pyrkivät erikoistumaan ja vetoamaan tiettyyn osaan kansasta etenkin erittäin kilpailluilla alueilla. Vegaanikahvilat ovat suosittuja, ja moneen kaupunkiin niitä mahtuu jo useampi. Kahviloiden lisäksi Suomessa on avattu erilaisia teehuoneita, joissa osaaminen keskittyy nimenomaan sen oman suosikkiteen löytämiseen ja ajan viettoon.

Kahvista ja pullasta foccaciaan ja brunsseihin

Kahviloiden oheen perustettiin leipomoita, jotka pian yhdistyivät osaksi kahviloita. Leivonnaisten, yleensä pullan, nauttiminen kahvikupin äärellä yleistyi ja edelleen kahvilat myyvät kahvia ja pullaa tarjouksella. Myöhemmin kahviloihin tulivat muut leivonnaiset. Nykyään käsitys kahviloista on kuitenkin monipuolistunut ja kahviloita pidetäänkin varteenotettavina paikkoina lounaalle. Tarjolla on erilaisia täytettyjä leipiä, salaatteja, jugurtteja ja joissakin kahviloissa tarjolla on myös buffetpöydän antimet. Kahvilat haastavat ravintoloita helpolla, nopealla ja laadukkaalla ruualla.

Oletko koskaan kuullut antikahviloista?

Itärajan takana, etenkin isoissa kaupungeissa Pietarissa ja Moskovassa, antikahvilat ovat jo pitkään toimineet kaupungin keskeisillä sijainneilla. Antikahvila kuulostaa ehkä oudolta, mutta kyse on lähinnä kahvilakonseptista, jossa asiakas maksaa käyttämästään ajasta kahvilatuotteiden sijasta. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa saa nauttia niin paljon, kuin haluaa. Mitä enemmän kahvilassa viettää aikaa, sitä vähemmän yksi vietetty tunti maksaa. Venäjän lisäksi antikahviloita löytyy ensisijaisesti muualta Itä-Euroopasta sekä yksittäisiä muista isoista kaupungeista. Nämä antikahvilat eivät ole eksyneet Suomeen todennäköisesti kannattavuuden vuoksi, mutta ajatus on silti mielenkiintoinen ja taatusti erilainen.